Suursaaren suojeluskunta – Suursaaren merisuojeluskunta 1918-1939 on historiikki syrjäisellä Suomenlahden saarella ankarissa oloissa eläneen määrältään vähäisen miesjoukon osuudesta itsenäisyytemme alkuvuosikymmenien vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.

Kirja on pelkistetty tarina piskuisesta, vuonna 1918 perustetusta Suursaaren suojeluskunnasta, josta sittemmin, vuonna 1926 tuli Suursaaren merisuojeluskunta ja jonka toiminta olosuhteiden pakosta päättyi syksyllä 1939. Suursaaren suojeluskunnan vahvuus oli muutama kymmenen miestä, noin 8 % saaren miespuolisesta väestöstä kuului suojeluskuntaan. Luku oli hieman koko maan keskiarvoa suurempi. Jos mukaan lasketaan myös kannatusjäsenet ja poikaosastoon kuuluneet, päädytään 20 %:n tietämiin. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä arvostettiin Suursaaressa.

Talvisota syttyi marraskuun 30. päivänä 1939 ja joulukuun 1. päivänä venäläiset aloittivat hyökkäyksen Suursaareen. Saaren puolustamiseksi kootun suomalaisyksikön, Suursaaren Vartioston, kokonaisvahvuus oli 52 miestä, pääosa heistä oli Suursaaren omia poikia – suojeluskuntalaisia. Aseina suomalaisilla oli kiväärit ja yksi konekivääri. Hyökkääviä venäläisiä oli toistakymmentä raskaalla tykistöllä varustettua sotalaivaa, kymmeniä lentokoneita ja 1 500 erikoiskoulutettua merijalkaväen miestä.

Tehokas vastarinta oli mahdotonta, kiväärituli ei tehonnut enempää pommittaviin lentokoneisiin kuin laivojen teräskylkiinkään. Koko päivän kestäneen tulimyrskyn jälkeen puolustajat jättivät tyhjän saaren palavine kylineen. Yön pimeydessä he siirtyivät kolmella soutuveneellä ja yhdellä moottorilla rannikolle, jossa jatkoivat sotaa linnakesaarilla. Tappioitta tapahtunut vetäytyminen onnistui paikallistuntemuksen, perittyjen merenkulkutaitojen ja rauhanaikana suojeluskunnassa ylläpidetyn sotilaskoulutuksen ansiosta.

Sidottu, kovakantinen, 164 s.
ISBN 978-951-9387-67-3
Hinta: 35,- (sis. postimaksun)

Merenkulkuhallituksen matkustaja-alus/jäänsärkijä Suursaari toimi Suomenlahden ulkosaarten Haapasaaren, Lavansaaren, Seiskarin, Suursaaren ja Tytärsaaren yhteysaluksena vuosina 1927-1939. S/s Suursaaren sijoitussatama oli Koivisto ja reitin toinen päätepiste Kotka.

Sodan uhan alla syksyllä 1939 Suursaari määrättiin hoitamaan Lavansaaren, Seiskarin ja Tytärsaaren asukkaiden evakuointi kotisaariltaan mantereelle. Kirjassa on yksityiskohtaisesti kuvattu evakuoinnin vaiheet ja viranomaisten antamien ristiriistaisten ohjeiden seurauksena saarelaisille aiheutuneet ongelmat. Tehokkaammalla viranomaistoiminnalla olisi ainakin osa syntyneistä vahingoista voitu välttää.

Talvisodassa Suursaari toimi ensin sairaalalaivana Viipurinlahdella ja avusti sitten Kotkassa vihollisen pommituksessa vaurioituneen jäänsärkijä Tarmon kunnostustöissä ja jäänsärkijän siirrossa telakalle Helsinkiin.

Syksyllä 1940 Suursaari lähetettiin Petsamoon, jossa se huolehti tuolloin Suomelle elintärkeän Jäämeren kautta tapahtuneen laivaliikenteen sujuvuudesta Liinahamarin satamassa. Jatkosodan alettua Suursaari hoiti Petsamossa saksalaisten huoltokuljetuslaivojen satamapalvelut, kunnes kesällä 1943 palasi kotivesilleen ja toimi sodan loppuun saattoaluksena suojaten kauppalaivojen liikennöintiä Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella. Entisillä kotivesillään Suursaaren satamassa alus kävi viimeisen kerran elokuun 1944 lopulla hoitaessaan saaren varuskunnan huoltokuljetuksia.

Välirauhan solmimisen jälkeen Suursaari komennettiin Turkuun, jossa se kevään 1945 aikana joutui avustamaan sinne sijoitettuja Neuvostoliiton sukellusveneitä ja muita sotalaivoja niiden käydessä hyökkäysretkillään Itämerellä upottamassa saksalaisia kauppa- ja matkustaja-aluksia.

Kesäkuussa 1945 Suursaari luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliitolle.

Aluksella toimi 1930-luvlla myös postipysäkki, jossa leimatut postilähetykset ovat nykyisin filatelistien metsästämiä harvinaisuuksia. Kirjaan on sisällytetty yksityiskohtainen selvitys postipysäkin s/s Suursaari toiminnasta ja laivaleiman käytöstä.

ISBN 978-951-9387-66-6
Hinta: 30 €

Lavansaari, Seiskari, Suursaari ja Tytärsaari olivat vuosisatojen ajan suomalaisten asuttamia kalastajayhteisöjä.

Kun Suomi viime sotien seurauksena menetti ulkosaaret, tuhoutui samalla myös niiden ainutlaatuinen kulttuuriympäristö.
Saaristolaisruokien tyypillinen piirre oli runsas kalan käyttö, samoin mm. hylkeenlihasta valmistettiin monipuolisia aterioita. Myös puuro, leipä ja erilaiset piirakat muodostivat tärkeän osan päivittäistä ravintoa.

Suomenlahden ulkosaarten rikas ruokaperinne on nyt koottu kirjaksi, joka tuo monipuoliset perinneruoat nykypäivän ihmisten käytettäviksi yksityiskohtaisine valmistusohjeineen.
Laajan historiallisen katsauksen lisäksi kirja sisältää 116 perinneruokareseptiä.

Sidottu, kovakantinen
ISBN 978-951-9387-65-9

Hinta: 30€

Kirja kertoo vapaussodan tapahtumista Lavansaaressa, Seiskarissa, Tytärsaaressa ja Haapasaaressa keväällä 1918. Se kuvaa saarille perustettujen suojeluskuntien toimintaa, saarilla sijainneiden venäläisten varuskuntien ja rannikkopattereiden valtausta sekä ns. Karjalan Valkoisen Rannikkoarmeijan osallistumista Virolahdella Pitkäpaaden taisteluun, saksalaisten rinnalla Loviisan maihinnousuun ja sotatoimiin Karjalan kannaksella.

Yhdessä aikaisemmin ilmestyneen Suursaari vapaussodassa -teoksen kanssa tämä kirja kuvaa mielenkiintoisesti ja kattavasti tapahtumat ulkosaarilla ja Suomenlahden itäisellä rannikkoseudulla vapaussodan aikana.

ISBN 951-9387-60-9

Hinta: 30€

Virallisiin asiakirjoihin pohjautuva tutkimus Suomen lentoliikenteen alkuvaiheista Kymenlaaksossa vuosina 1918-1928.

Suursaaresta kehkeytyi jo vapaussotatalvena 1918 merkittävä sotilasilmailun tukikohta.

Kotka ja Suursaari olivat 1920 –luvulla myös orastavan siviililentoliikenteen polttopisteitä.

Finnairin edeltäjä Aero Oy lensi matkustajalentoja Helsingistä Kotkaan ja sieltä edelleen Suursaareen. Tämä yhteys oli maamme ensimmäinen säännöllinen kotimaan lentoreitti. Muutkin lentoliikenteen pioneeriyhtiöt tekivät noina vuosina matkustajalentoja Suursaareen.

’Lentoliikennettä Suursaaressa ja Kotkassa 1918-1928’ –historiikki on perusteellinen selvitys Suomen kotimaan reittiliikenteen synnystä ja Kymenlaakson osuudesta tuon uuden liikennöintimuodon käynnistysvaiheessa.

Historiikkiin on sisällytetty myös valokuvat taustatietoineen kaikista toimintaan osallistuneista lentokoneista.

A4 –koko, 24 sivua

Hinta 10,- eur + postikulut 2,- eur

Vielä 1800 –luvun lopulla Suursaari aavan Suomenlahden keskellä oli kaukainen, ulkopuolisille liki saavuttamaton satumaa.
Se oli suomalaisen merikansan koti, jonka jylhä luonto, myrskyjen pieksemä maa ja meren karaisema väki olivat harvojen ulkopuolisten tuntemia.
Meren ankarissa oloissa Suursaaren asukkaat ponnistelivat hankkien leipänsä kalastuksella, hylkeenpyynnillä ja ehkä hieman myös salakuljetuksella.
Kirjassa kerrotaan myrskyävällä merellä ja paukkupakkasissa aavalla jäällä kylmässä ja märkinä työskentelevistä miehistä. Siinä kuvataan 1800-1900 –lukujen vaihteessa saarella eläneitä voimakastahtoisia vaikuttajia ja tapahtumia, jotka johtivat Suursaaren kehittymiseen suosituksi lomaparatiisiksi.

ISBN 951-9387-62-5

HINTA 30,- eur (sis. postikulut)

Suursaari keskellä Suomenlahtea punaisten selustassa oli vapaussodan aikana keväällä 1918 ensin Viroon pyrkivien valkoisten pakolaisten turvapaikka ja sitten saksalaisten joukkojen tärkeä välitavoite niiden suorittaessa maihinnousun Loviisaan. Suursaaren kautta kulkivat etelän ja pohjoisen väliset tärkeät etappireitit yli meren ja saari varuskuntineen muodosti merkittävän sotilaallisen uhkan maan eteläosaa hallitsevalle kansavaltuuskunnalle ja punakaarteille. Saarelaiset eivät olisi sotaa halunneet, mutta eivät he sitä kyenneet estämäänkään ja niin pyyhkivät katkeran veljessodan aallot myös 'meren erakon' rantakallioita.

ISBN 951-9387-59-5

HINTA 25 € (sis. postikulut)

Carl von Clausewitz
Ajatuksia sodasta ja johtamisesta

"Sodan filosofi" Carl von Clausewitz esitti tunnetut sotatieteelliset teoriansa noin 150 vuotta sitten. Harvan sotateoreetikon nimeen on vannottu niin monessa maailmaa järkyttäneessä yhteydessä kuin hänen. Clausewitz'n ajatusten lähtökohdan, että sotataito ei voi perustua absoluuttisiin matemaattisiin laskelmiin, vaan se on syvästi inhimillistä toimintaa, oikeellisuus on korostunut lähiaikoina.

Clausewitz´n oppien soveltaminen sodankäynnin lisäksi myös muille aloille - kaupan ja liikkeenjohdon teorioiksi - käynnistyi 1970-luvulla. Clausewitz esittää teoriansa ja perustelee ne historian tai oman aikansa sotatapahtumien käytännön esimerkein. Pääsäännöt ovat edelleen käyttökelpoisia; tänään ehkä pätevämpinä kuin koskaan aiemmin.

ISBN 951-9387-58-7

HINTA 27 € (+ postikulut 5,50 €)

Viipuri - vanha suomalainen kaupunki on upea kuvateos vuosien 1880-1944 muistorikkaasta Viipurista. Yli 100 historiallista kuvaa mielenkiintoisine teksteineen kaupungista, jollaista ei enää ole. Teos kuvaa Viipuria rauhanajan vuosina ja sen tuhoa sodan melskeissä.

ISBN 951-9387-53-6

HINTA 25 € (sis. postikulut)

Historiikki Karjalan luostareiden vuosisataisista vaiheista ja kuvakertomus niiden elämästä 1800-luvulta sotavuosien tuhoon. Kirjassa on yksiin kansiin koottu neljän historialtaan ja olemukseltaan erilaisen luostarin kirkolliset taideaarteet, elämä ja tapahtumat.

ISBN 951-9387-54-4

HINTA 25 € (sis. postikulut)

Kuvakertomus menetetyn Laatokan Karjalan rantapitäjien, Hiitolasta Sortavalan kautta Impilahdelle, Salmiin ja Suojärvelle, elämästä ja elinympäristöstä 1800-luvun lopulta talvisodan alkuun.

Laatokan Karjalan luonnon kauneus ja maisemien vaihteleva ihanuus saavat kirjassa arvoisensa kuvauksen. Se on unohtumaton muisto kaikille Karjalaa kaipaaville.

ISBN 951-9387-55-2

HINTA 25 € (sis. postikulut)

Keisari Aleksanteri II luovutti Petsamon Suomelle vaihdossa kappaleesta Karjalan kannasta. Suomi sai Petsamon monien vaiheiden jälkeen lopulta haltuunsa 1920. Vuonna 1944 Petsamon alue jouduttiin palauttamaan Neuvostoliitolle. Petsamon ollessa osana Suomea, se oli erämaata ja teollistuvaa kasvavan kaupan ja matkailun aluetta. Se oli kaunis ja karu, ainutlaatuinen ja unohtumaton pohjoinen maa.

Tähän kirjaan on koottu vanhojen kuvien kertomana Petsamon ainutlaatuisen luonnon olemus, muistona menneestä ja menetetystä.

ISBN 951-9387-56-0

HINTA 25 € (sis. postikulut)

Alfred de Vigny
Sotilaan orjuudesta ja suuruudesta

Yhdeksästoista vuosisata oli Euroopassa enimmiltään suuri rauhan kausi: Napoleonin ajan sotien ja ensimmäisen maailmansodan väli oli olennaisesti sen suuren sosiaalisen, taloudellisen, tieteellisen ja taiteellisen kehityksen kausi.

Mutta vaikka sotia ei käytykään, armeijat eivät silti olleet vain levossa ja kasarmipalveluksessa. Ne osallistuivat tapahtumiin, joita on totuttu kutsumaan kapinoiksi, vallankumouksiksi tai Italian ja Saksan yhdistymissodiksi.

Armeijoita ei pidetty vain vihollisen voittamista varten; yhtä paljon niitä pitkin 1800 –lukua tarvittiin oman kansan kukistamiseen, kun se kapinoi tai yritti vallankumousta. Alfred de Vigny oli kirjoittaessaan tätä kirjaa joutunut näkemään, että sotaväki oli muuttunut tai muuttumassa santarmistoksi, poliisivoimaksi. ”väkivaltakoneistoksi”, jonka tärkein tehtävä oli kapinayritysten, lakkojen ja mielenosoitusten kukistaminen. Tehtävä oli luonteeltaan vastenmielinen, sillä yhtäältä ei voinut kannattaa samanlainen ”puhdas” idealismi kuin vierasmaalaisia vastaan taisteltaessa ja toisaalta vastustajat olivat siinä yleensä aseettomia ja harjaantumattomia siviilejä, joita vastaan toimittaessa vanhat taistelukunnian normit eivät pyhittäneet kamppailua.

Mutta silti sotilaselämään liittyi suuruutta. Suuruus sisältyy itse alistumiseen, persoonattomuuteen, siihen, että sotilas ei ollut tyhjän ja nousukasmaisen rahamaailman osa ja sen arvojen jakaja.

Materialistista maailmaa, sen matalia arvoja ja sen touhua, de Vigny karttoi ja kaihtoi. Aatteistaan ja asenteistaan hän ei tahtonut puhua ensimmäisessä persoonassa, mutta Sotilaan orjuudesta ja suuruudesta sisältää kokonaisen aikakauden syvän kysymyksen ja sen tekijä tulee sisu sivulta lukijaa lähemmäksi. Elämän tarkoituksen suuri kysymys jää ratkaisematta: Sotilas ei kysy, vaan tottelee.

Afred de Vigny kainon ylpeänä ja miehisen pidättyvänä – kuten aateliselle ja sotilaalle sopiikin – oli armoitettu lyyrikko.

ISBN 951-9387-27-9

HINTA 20 € (+ postikulut 5 €)

Tällaista oli kotirintaman sotapropaganda Talvisodan aikaan 60 vuotta sitten ennen
television aikakautta!

15 erilaisen postikortin sarja.

HINTA 5 € (+ postikulut 1€)