Yhteystiedot
Messukalenteri
CD:t ja DVD:t
Kirjallisuutta
Ergonomiatuotteet
 
 
Etusivulle

Kirjavalikoima

 
 

UUTUUS!
Risto Anttila

"Seiskarin sotavangit 1939 – 1940"


Tilaa tästä

Sodan uhatessa maatamme syksyllä 1939 valtiovalta pyrki siirtämään siviiliväestön turvaan vaarallisimmilta alueilta itärajan tuntumasta. Tässä ei täysin onnistuttu, vaan Talvisodan syttyessä jäi eri puolilla rajaseutuja paikallista väestöä vihollisen vangiksi. Tunnetuimpia ovat tapahtumat Hyrsylässä ja Petsamossa, joissa kokonaisten kylien asujaimisto joutui venäläisten käsiin ja pakkotyöhön vankileireille.

Vähemmän tunnettua on, että myös Suomenlahden ulkosaarilla tapahtui vastaavaa. Neuvostoliiton yllättävän hyökkäyksen yhteydessä 30.11.1939 jäi Seiskarissa ja Lavansaaressa venäläisten vangiksi joukko paikallisia asukkaita ja merivartijoita. Vangiksi joutuneet siviilit olivat kalastajia, jotka olivat osittain viranomaisten määräyksestä noutamassa saarista siellä vielä ollutta valtion, kuntien ja yksityistä omaisuutta. Osa vangiksi jääneistä haavoittui pidätystilanteessa venäläisten sotilaiden kranaatti-iskussa ja he joutuivat hoidettaviksi sotavankisairaalaan.

Venäläiset säilyttivät ulkosaarelaisia siviilisotavankeja ensin Seiskarissa, josta heidät siirrettiin helmikuussa 1940 Terijoelle. Merivartijat kuljetettiin Venäjälle Grjazovetsin vankileirille. Vankeja hyödynnettiin etenkin sodan alkuaikoina neuvostopropagandassa ja heiltä yritettiin saada sanomalehdissä sekä lentolehtisissä julkaistavia Neuvostoliittoa ja ns. Terijoen hallitusta ihannoivia lausuntoja. Terijoelle siirron jälkeen sotavangit työskentelivät mm. erilaisissa rakennustöissä.

Tässä kirjassa kuvataan Seiskarissa ja Lavansaaressa venäläisten sotavangiksi joutuneiden suomalaisten siviilien ja sotilaiden vaiheet kuulusteluineen aina vangitsemistilanteista heidän 30.5.1940 tapahtuneeseen vapautumiseensa saakka. Tapahtumia taustoitetaan selostamalla yksityiskohtaisesti Suomenlahden ulkosaarten väestön evakuointi kotisaariltaan syksyllä 1939.

Sidottu, kovakantinen, 172 s.
ISBN 978-951-9387-70-3
Hinta: 32,90€ + postikulut


Niilo Kivisola
"Tulitettiin viimeseen asti"


Tilaa tästä

Laatokan puolustuksen perinneyhdistys ry on julkaissut nykyisin Lahdessa asuvan 90-vuotiaan sotaveteraani Niilo Kivisolan nuoruus- ja sotavuosien aikaiset muistelmat.

Niilo Kivisola (vuoteen 1931 Bogdanoff) syntyi Salmin Lunkulansaaressa vuonna 1924. Perhe muutti vuonna 1934 mantereen puolelle Impilahden Ala-Ristiojan kylään. Talvisodan sytyttyä perhe joutui evakkoon ensin Viinijärvelle, josta sodan päätyttyä Riistavedelle. Riistavedeltä evakkomatka jatkui Kiuruvedelle. Niilo osallistui talvisodan aikana vapaaehtoisena linnoitustöihin.

Vuonna 1942 Niilo Kivisola määrättiin ilmasuojelujoukkoihin. Sotien aikana ilmasuojeluun kuului väestösuojelu ja ilmavalvonta. Palvelukseen voitiin määrätä 16 vuotta täyttäneitä. Lainsäädännön kannalta kyse ei ollut rintamapalveluksesta. Totuus varsinkin sotilashallintoalueille, kuten Pitkärannassa jossa Niilo Kivisola palveli, oli kuitenkin aivan muuta. Ilmasuojelujoukkojen tehtävät olivat raskaita ja vaarallisia; mm. sotavankien vartiointia, talvisodan aikana kaatuneiden vihollissotilaiden hautaamista, räjähteiden raivaamista ja desanttien jäljittämistä. Eräs pitkittyneen sodan erikoisuus oli ilmasuojelujoukkojen oma aliupseerikurssi, johon Niilo Kivisolakin määrättiin. Suurin osa aliupseereiksi koulutettavista oli alle kutsuntaikäisiä. Aliupseerikurssin jälkeen Kivisola palveli ilmasuojelukomppaniassaan vartiopäällikkönä.

Niilo Kivisola astui maaliskuussa 1943 varusmiespalvelukseen Laatokan Rannikkoprikaatin koulutuskeskukseen Huuhanmäelle. Se, että ilmasuojelujoukoissa saatu korpraalin arvo ei pätenyt armeijassa, oli luonnollisesti pettymys. Niilon osaamista kyllä arvostettiin ja alokasvaiheen jälkeen hän pääsi ryhmänjohtajaksi nuoremmalle ikäluokalle. Korpraalin arvokin palautettiin.

Toukokuussa 1943 Niilo Kivisola määrättiin ilmatorjuntakoulutukseen Haminaan Merivoimien ilmatorjuntakoulutuskeskukseen. Ilmatorjuntakurssi siellä kesti kolme kuukautta, jonka jälkeen osasto siirrettiin syyskuun 1943 lopulla Itä-Karjalan Laatokan rannalle Viteleen. Patterin tehtävän oli tärkeän Vitelen rautatiesillan suojaaminen.

Neuvostojoukkojen suurhyökkäys Aunuksen suunnalla alkoi kesäkuun lopulla 1944. Vitelen maihinnousu Tuuloksessa suomalaisjoukkojen selustaan alkoi juhannusaattona. Vitelessä olevaa ilmatorjuntapatteria kohti hyökkäsivät useiden kymmenien pommikoneiden ja maataistelukoneiden laivueet. Hyökkäys oli mitoitettu sellaiseksi, että patterin olisi pitänyt tuhoutua täysin. Vitelen ilmatorjunta kuitenkin ampui hyökkääjää vastaa viimeiseen asti. Patteri irtautui asemistaan vasta samaan aikaan kun jalkaväkikin vetäytyi taaksepäin. Vitelen jälkeen Kivisolan ilmatorjuntapatteri suojasi vetäytymisvaiheessa useita kohteita mm. Salmissa, Mantsin Uuksunpäänniemessä, Pitkärannassa ja Läskelässä. Viimein patterin II jaos siirrettiin Valamon luostarisaarelle, jonka suojana se oli sodan loppumiseen asti. Patteri siirtyi välirauhansopimuksen jälkeen vielä Varkauteen, jossa se kotiutettiin marraskuussa 1944.

Kotiutumisen jälkeen Niilo Kivisola oli ensin tilapäistöissä Jyväskylässä. Hän pääsi valtion kustantamalle ammattikurssille, jolla kouliintui autonasentajaksi. Kivisola työskenteli sittemmin autonasentajana ja autonkuljettajana. Jyväskylässä hän tapasi tulevan vaimonsa Maijan. Pari vihittiin marraskuussa 1945. Jyväskylästä perheen tie johti ensin Varkauteen, sitten Kuusankoskelle ja viimein vuonna 1953 Lahteen, josta vihdoin tuli pysyvä asuinpaikka.

Niilo Kivisolan kertomus on yli 60 vuotta vanhaa muistitietoa. Kertojan muisti on kuitenkin terävä, samoin kyky tehdä itsenäisiä arvioita tapahtumista. Useimmille hänen kuvaamilleen asioille voidaan löytää vahvistus sotapäiväkirjoista.

Kivisola on taitava kertoja, runonlaulajien sukua. Kivisolan muistelmat on saneltu pääosin vuonna 2003, loput vuonna 2011. Nauhoituksen kesto on yhteensä noin 10 tuntia. Kertoja on asunut suurimman osan elämästään Lahdessa ja puhetapa on lähinnä sen alueen puhekieltä. Lapsuuden karjalainen puhetapa vaikuttaa kuitenkin selvästi kertojan sanakäyttöön. Kerronta on pyritty kirjoittamaan tekstiksi sellaisena miltä se puhuttaessa kuulostaa. Vuosiluvut, numerot sekä vakiintuneet lyhenteet on selvyyden vuoksi kirjoitettu yleiskielen suositusten mukaan.

Niilo Kivisola edustaa joukkoa ja ikäpolvea, jonka työstä saamme kiittää itsenäisyyttämme ja hyvinvointi-Suomen oloja. Hän on sotaveteraani, siirtokarjalainen ja raunioituneen maan jälleenrakentaja.

Sidottu, kovakantinen, 207 s.
ISBN 978-951-9387-69-7
Hinta: 32,90€


Risto Anttila
Suursaaren suojeluskunta
Suursaaren merisuojeluskunta
1918-1939



Tilaa tästä

Suursaaren suojeluskunta – Suursaaren merisuojeluskunta 1918-1939 on historiikki syrjäisellä Suomenlahden saarella ankarissa oloissa eläneen määrältään vähäisen miesjoukon osuudesta itsenäisyytemme alkuvuosikymmenien vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.

Kirja on pelkistetty tarina piskuisesta, vuonna 1918 perustetusta Suursaaren suojeluskunnasta, josta sittemmin, vuonna 1926 tuli Suursaaren merisuojeluskunta ja jonka toiminta olosuhteiden pakosta päättyi syksyllä 1939. Suursaaren suojeluskunnan vahvuus oli muutama kymmenen miestä, noin 8 % saaren miespuolisesta väestöstä kuului suojeluskuntaan. Luku oli hieman koko maan keskiarvoa suurempi. Jos mukaan lasketaan myös kannatusjäsenet ja poikaosastoon kuuluneet, päädytään 20 %:n tietämiin. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä arvostettiin Suursaaressa.

Talvisota syttyi marraskuun 30. päivänä 1939 ja joulukuun 1. päivänä venäläiset aloittivat hyökkäyksen Suursaareen. Saaren puolustamiseksi kootun suomalaisyksikön, Suursaaren Vartioston, kokonaisvahvuus oli 52 miestä, pääosa heistä oli Suursaaren omia poikia – suojeluskuntalaisia. Aseina suomalaisilla oli kiväärit ja yksi konekivääri. Hyökkääviä venäläisiä oli toistakymmentä raskaalla tykistöllä varustettua sotalaivaa, kymmeniä lentokoneita ja 1 500 erikoiskoulutettua merijalkaväen miestä.

Tehokas vastarinta oli mahdotonta, kiväärituli ei tehonnut enempää pommittaviin lentokoneisiin kuin laivojen teräskylkiinkään. Koko päivän kestäneen tulimyrskyn jälkeen puolustajat jättivät tyhjän saaren palavine kylineen. Yön pimeydessä he siirtyivät kolmella soutuveneellä ja yhdellä moottorilla rannikolle, jossa jatkoivat sotaa linnakesaarilla. Tappioitta tapahtunut vetäytyminen onnistui paikallistuntemuksen, perittyjen merenkulkutaitojen ja rauhanaikana suojeluskunnassa ylläpidetyn sotilaskoulutuksen ansiosta.

Sidottu, kovakantinen, 164 s.
ISBN 978-951-9387-67-3
Hinta: 20€ + postikulut


Risto Anttila
s/s Suursaari
1927-1945
Suomenlahdelta Petsamoon



Tilaa tästä

Merenkulkuhallituksen matkustaja-alus/jäänsärkijä Suursaari toimi Suomenlahden ulkosaarten Haapasaaren, Lavansaaren, Seiskarin, Suursaaren ja Tytärsaaren yhteysaluksena vuosina 1927-1939. S/s Suursaaren sijoitussatama oli Koivisto ja reitin toinen päätepiste Kotka.

Sodan uhan alla syksyllä 1939 Suursaari määrättiin hoitamaan Lavansaaren, Seiskarin ja Tytärsaaren asukkaiden evakuointi kotisaariltaan mantereelle. Kirjassa on yksityiskohtaisesti kuvattu evakuoinnin vaiheet ja viranomaisten antamien ristiriistaisten ohjeiden seurauksena saarelaisille aiheutuneet ongelmat. Tehokkaammalla viranomaistoiminnalla olisi ainakin osa syntyneistä vahingoista voitu välttää.

Talvisodassa Suursaari toimi ensin sairaalalaivana Viipurinlahdella ja avusti sitten Kotkassa vihollisen pommituksessa vaurioituneen jäänsärkijä Tarmon kunnostustöissä ja jäänsärkijän siirrossa telakalle Helsinkiin.

Syksyllä 1940 Suursaari lähetettiin Petsamoon, jossa se huolehti tuolloin Suomelle elintärkeän Jäämeren kautta tapahtuneen laivaliikenteen sujuvuudesta Liinahamarin satamassa. Jatkosodan alettua Suursaari hoiti Petsamossa saksalaisten huoltokuljetuslaivojen satamapalvelut, kunnes kesällä 1943 palasi kotivesilleen ja toimi sodan loppuun saattoaluksena suojaten kauppalaivojen liikennöintiä Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella. Entisillä kotivesillään Suursaaren satamassa alus kävi viimeisen kerran elokuun 1944 lopulla hoitaessaan saaren varuskunnan huoltokuljetuksia.

Välirauhan solmimisen jälkeen Suursaari komennettiin Turkuun, jossa se kevään 1945 aikana joutui avustamaan sinne sijoitettuja Neuvostoliiton sukellusveneitä ja muita sotalaivoja niiden käydessä hyökkäysretkillään Itämerellä upottamassa saksalaisia kauppa- ja matkustaja-aluksia.

Kesäkuussa 1945 Suursaari luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliitolle.

Aluksella toimi 1930-luvlla myös postipysäkki, jossa leimatut postilähetykset ovat nykyisin filatelistien metsästämiä harvinaisuuksia. Kirjaan on sisällytetty yksityiskohtainen selvitys postipysäkin s/s Suursaari toiminnasta ja laivaleiman käytöstä.

ISBN 978-951-9387-66-6
Hinta: 20€ + postikulut


Risto Anttila
Hailiserpaa ja tuhlipuuroa
Suomenlahden ulkosaarten ruokaperinnettä ja perinneruokia


Tilaa tästä

Lavansaari, Seiskari, Suursaari ja Tytärsaari olivat vuosisatojen ajan suomalaisten asuttamia kalastajayhteisöjä.

Kun Suomi viime sotien seurauksena menetti ulkosaaret, tuhoutui samalla myös niiden ainutlaatuinen kulttuuriympäristö.
Saaristolaisruokien tyypillinen piirre oli runsas kalan käyttö, samoin mm. hylkeenlihasta valmistettiin monipuolisia aterioita. Myös puuro, leipä ja erilaiset piirakat muodostivat tärkeän osan päivittäistä ravintoa.

Suomenlahden ulkosaarten rikas ruokaperinne on nyt koottu kirjaksi, joka tuo monipuoliset perinneruoat nykypäivän ihmisten käytettäviksi yksityiskohtaisine valmistusohjeineen.
Laajan historiallisen katsauksen lisäksi kirja sisältää 116 perinneruokareseptiä.

Sidottu, kovakantinen
ISBN 978-951-9387-65-9

Hinta: 20€ + postikulut


Risto Anttila
Lavansaari, Seiskari, Tytärsaari, Haapasaari 1918


Tilaa tästä

Kirja kertoo vapaussodan tapahtumista Lavansaaressa, Seiskarissa, Tytärsaaressa ja Haapasaaressa keväällä 1918. Se kuvaa saarille perustettujen suojeluskuntien toimintaa, saarilla sijainneiden venäläisten varuskuntien ja rannikkopattereiden valtausta sekä ns. Karjalan Valkoisen Rannikkoarmeijan osallistumista Virolahdella Pitkäpaaden taisteluun, saksalaisten rinnalla Loviisan maihinnousuun ja sotatoimiin Karjalan kannaksella.

Yhdessä aikaisemmin ilmestyneen Suursaari vapaussodassa -teoksen kanssa tämä kirja kuvaa mielenkiintoisesti ja kattavasti tapahtumat ulkosaarilla ja Suomenlahden itäisellä rannikkoseudulla vapaussodan aikana.

ISBN 951-9387-60-9

Hinta: 20€ + postikulut


Risto Anttila
Lentoliikennettä Suursaaressa ja Kotkassa 1918-1928


Tilaa tästä

Virallisiin asiakirjoihin pohjautuva tutkimus Suomen lentoliikenteen alkuvaiheista Kymenlaaksossa vuosina 1918-1928.

Suursaaresta kehkeytyi jo vapaussotatalvena 1918 merkittävä sotilasilmailun tukikohta.

Kotka ja Suursaari olivat 1920 –luvulla myös orastavan siviililentoliikenteen polttopisteitä.

Finnairin edeltäjä Aero Oy lensi matkustajalentoja Helsingistä Kotkaan ja sieltä edelleen Suursaareen. Tämä yhteys oli maamme ensimmäinen säännöllinen kotimaan lentoreitti. Muutkin lentoliikenteen pioneeriyhtiöt tekivät noina vuosina matkustajalentoja Suursaareen.

’Lentoliikennettä Suursaaressa ja Kotkassa 1918-1928’ –historiikki on perusteellinen selvitys Suomen kotimaan reittiliikenteen synnystä ja Kymenlaakson osuudesta tuon uuden liikennöintimuodon käynnistysvaiheessa.

Historiikkiin on sisällytetty myös valokuvat taustatietoineen kaikista toimintaan osallistuneista lentokoneista.

A4 –koko, 24 sivua

Hinta 10€ + postikulut


Risto Anttila
Volmari Porkka – tiedemies ja kielentutkija Suursaaresta


Tilaa tästä
Odotettu elämänkerta; kiehtova kuvaus suursaarelaisen tiedemiehen elämästä ja työstä 1800 –luvun murrosvuosina.
Vuonna 1854 syntynyt suursaarelaisen kalastajaperheen poika Volmari Porkka oli yksi aikansa johtavia kansanrunouden ja suomalaisugrilaisten kielten tutkijoita. Kotona Suursaaren Kiiskinkylässä vietetyn lapsuuden jälkeen hän kävi koulunsa Loviisassa ja Porvoossa. Volmari Porkka kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon lukiosta vuonna 1872, valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1877 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1885.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimeksiannosta suorittamillaan runonkeruumatkoilla Volmari Porkka keräsi talteen pääosan Inkerin itkuvirsistä ja huomattavan joukon alueen muuta kansanrunoutta. Elämänkerran kiehtovimpia jaksoja ovat Porkan autenttiset muistiinpanot Inkeristä ja kaukaa Venäjältä, matkoista ja tapahtumista taikauskoisen ja ennakkoluuloisen kansan parissa.
Nerokkaan kielimiehen ja tutkijan elämä sammui kohtuuttoman varhain, vain 35 vuoden iässä. Aikalaiset muistavat hänet tieteen marttyyrinä, jonka hautapaikka muistopatsaineen Suursaaressa muodostui vapauden, kansallistunteen ja isänmaanrakkauden symboliksi.

ISBN 951-9387-61-7

Hinta: 20€ + postikulut

Risto Anttila
Elämää Suursaaressa



Tilaa tästä

Vielä 1800 –luvun lopulla Suursaari aavan Suomenlahden keskellä oli kaukainen, ulkopuolisille liki saavuttamaton satumaa.
Se oli suomalaisen merikansan koti, jonka jylhä luonto, myrskyjen pieksemä maa ja meren karaisema väki olivat harvojen ulkopuolisten tuntemia.
Meren ankarissa oloissa Suursaaren asukkaat ponnistelivat hankkien leipänsä kalastuksella, hylkeenpyynnillä ja ehkä hieman myös salakuljetuksella.
Kirjassa kerrotaan myrskyävällä merellä ja paukkupakkasissa aavalla jäällä kylmässä ja märkinä työskentelevistä miehistä. Siinä kuvataan 1800-1900 –lukujen vaihteessa saarella eläneitä voimakastahtoisia vaikuttajia ja tapahtumia, jotka johtivat Suursaaren kehittymiseen suosituksi lomaparatiisiksi.

ISBN 951-9387-62-5

Hinta: 20€ + postikulut


Risto Anttila
Suursaari vapaussodassa



Tilaa tästä

Suursaari keskellä Suomenlahtea punaisten selustassa oli vapaussodan aikana keväällä 1918 ensin Viroon pyrkivien valkoisten pakolaisten turvapaikka ja sitten saksalaisten joukkojen tärkeä välitavoite niiden suorittaessa maihinnousun Loviisaan. Suursaaren kautta kulkivat etelän ja pohjoisen väliset tärkeät etappireitit yli meren ja saari varuskuntineen muodosti merkittävän sotilaallisen uhkan maan eteläosaa hallitsevalle kansavaltuuskunnalle ja punakaarteille. Saarelaiset eivät olisi sotaa halunneet, mutta eivät he sitä kyenneet estämäänkään ja niin pyyhkivät katkeran veljessodan aallot myös 'meren erakon' rantakallioita.

ISBN 951-9387-59-5

Hinta: 10€ + postikulut


Carl von Clausewitz
Ajatuksia sodasta ja johtamisesta


Tilaa tästä

 

"Sodan filosofi" Carl von Clausewitz esitti tunnetut sotatieteelliset teoriansa noin 150 vuotta sitten. Harvan sotateoreetikon nimeen on vannottu niin monessa maailmaa järkyttäneessä yhteydessä kuin hänen. Clausewitz'n ajatusten lähtökohdan, että sotataito ei voi perustua absoluuttisiin matemaattisiin laskelmiin, vaan se on syvästi inhimillistä toimintaa, oikeellisuus on korostunut lähiaikoina.

Clausewitz´n oppien soveltaminen sodankäynnin lisäksi myös muille aloille - kaupan ja liikkeenjohdon teorioiksi - käynnistyi 1970-luvulla. Clausewitz esittää teoriansa ja perustelee ne historian tai oman aikansa sotatapahtumien käytännön esimerkein. Pääsäännöt ovat edelleen käyttökelpoisia; tänään ehkä pätevämpinä kuin koskaan aiemmin.

ISBN 951-9387-58-7

HINTA 27€ + postikulut


Risto Anttila
Viipuri - vanha suomalainen kaupunki

Tilaa tästä

Viipuri - vanha suomalainen kaupunki on upea kuvateos vuosien 1880-1944 muistorikkaasta Viipurista. Yli 100 historiallista kuvaa mielenkiintoisine teksteineen kaupungista, jollaista ei enää ole. Teos kuvaa Viipuria rauhanajan vuosina ja sen tuhoa sodan melskeissä.

ISBN 951-9387-53-6

HINTA 25€ + postikulut


Risto Anttila
Karjalan luostarit - Valamo, Petsamo, Lintula, Konevitsa

Tilaa tästä

Historiikki Karjalan luostareiden vuosisataisista vaiheista ja kuvakertomus niiden elämästä 1800-luvulta sotavuosien tuhoon. Kirjassa on yksiin kansiin koottu neljän historialtaan ja olemukseltaan erilaisen luostarin kirkolliset taideaarteet, elämä ja tapahtumat.

ISBN 951-9387-54-4

HINTA 25€ +postikulut


Risto Anttila
Laatokan Karjala - kadotettua kauneutta



Tilaa tästä

Kuvakertomus menetetyn Laatokan Karjalan rantapitäjien, Hiitolasta Sortavalan kautta Impilahdelle, Salmiin ja Suojärvelle, elämästä ja elinympäristöstä 1800-luvun lopulta talvisodan alkuun.

Laatokan Karjalan luonnon kauneus ja maisemien vaihteleva ihanuus saavat kirjassa arvoisensa kuvauksen. Se on unohtumaton muisto kaikille Karjalaa kaipaaville.

ISBN 951-9387-55-2

HINTA 25€ + postikulut


Risto Anttila
Petsamo - kaunis ja karu pohjoinen maa



Tilaa tästä

Keisari Aleksanteri II luovutti Petsamon Suomelle vaihdossa kappaleesta Karjalan kannasta. Suomi sai Petsamon monien vaiheiden jälkeen lopulta haltuunsa 1920. Vuonna 1944 Petsamon alue jouduttiin palauttamaan Neuvostoliitolle. Petsamon ollessa osana Suomea, se oli erämaata ja teollistuvaa kasvavan kaupan ja matkailun aluetta. Se oli kaunis ja karu, ainutlaatuinen ja unohtumaton pohjoinen maa.

Tähän kirjaan on koottu vanhojen kuvien kertomana Petsamon ainutlaatuisen luonnon olemus, muistona menneestä ja menetetystä.

ISBN 951-9387-56-0

HINTA 25€ +postikulut


Alfred de Vigny
Sotilaan orjuudesta ja suuruudesta

Tilaa tästä

 

Yhdeksästoista vuosisata oli Euroopassa enimmiltään suuri rauhan kausi: Napoleonin ajan sotien ja ensimmäisen maailmansodan väli oli olennaisesti sen suuren sosiaalisen, taloudellisen, tieteellisen ja taiteellisen kehityksen kausi.

Mutta vaikka sotia ei käytykään, armeijat eivät silti olleet vain levossa ja kasarmipalveluksessa. Ne osallistuivat tapahtumiin, joita on totuttu kutsumaan kapinoiksi, vallankumouksiksi tai Italian ja Saksan yhdistymissodiksi.

Armeijoita ei pidetty vain vihollisen voittamista varten; yhtä paljon niitä pitkin 1800 –lukua tarvittiin oman kansan kukistamiseen, kun se kapinoi tai yritti vallankumousta. Alfred de Vigny oli kirjoittaessaan tätä kirjaa joutunut näkemään, että sotaväki oli muuttunut tai muuttumassa santarmistoksi, poliisivoimaksi. ”väkivaltakoneistoksi”, jonka tärkein tehtävä oli kapinayritysten, lakkojen ja mielenosoitusten kukistaminen. Tehtävä oli luonteeltaan vastenmielinen, sillä yhtäältä ei voinut kannattaa samanlainen ”puhdas” idealismi kuin vierasmaalaisia vastaan taisteltaessa ja toisaalta vastustajat olivat siinä yleensä aseettomia ja harjaantumattomia siviilejä, joita vastaan toimittaessa vanhat taistelukunnian normit eivät pyhittäneet kamppailua.

Mutta silti sotilaselämään liittyi suuruutta. Suuruus sisältyy itse alistumiseen, persoonattomuuteen, siihen, että sotilas ei ollut tyhjän ja nousukasmaisen rahamaailman osa ja sen arvojen jakaja.

Materialistista maailmaa, sen matalia arvoja ja sen touhua, de Vigny karttoi ja kaihtoi. Aatteistaan ja asenteistaan hän ei tahtonut puhua ensimmäisessä persoonassa, mutta Sotilaan orjuudesta ja suuruudesta sisältää kokonaisen aikakauden syvän kysymyksen ja sen tekijä tulee sisu sivulta lukijaa lähemmäksi. Elämän tarkoituksen suuri kysymys jää ratkaisematta: Sotilas ei kysy, vaan tottelee.

Afred de Vigny kainon ylpeänä ja miehisen pidättyvänä – kuten aateliselle ja sotilaalle sopiikin – oli armoitettu lyyrikko.

ISBN 951-9387-27-9

Hinta: 10€ + postikulut


15 postikortin sarja



Tilaa tästä

Tällaista oli kotirintaman sotapropaganda Talvisodan aikaan 60 vuotta sitten ennen
television aikakautta!

15 erilaisen postikortin sarja.

HINTA 5€ + postikulut

 
Takaisin etusivulle